Lonkkakipu

Lonkkakipu on yleinen tuki- ja liikuntaelimistön vaiva monen ikäisillä. Syyt lonkkakivun taustalla vaihtelevat ja ovat usein sidoksissa myös lonkkakivusta kärsivän ikään.
Jos lonkkakipuun ei liity yleisoireita kuten kuumetta, huonovointisuutta, selittämätöntä painon laskua tai voimakasta yösärkyä, voit varata ajan suoraan fysioterapiaan. Fysioterapeutin vastaanotolla aloitetaan lonkkakivun syyn selvittely.
Tutkimisen lähtökohta on huolellinen haastattelu. Milloin kipu alkoi, alkoiko se yhtäkkiä vai vähitellen, liittyikö kivun alkamiseen tapaturmaa? Myös elintavat, liikuntatottumukset ja oireen kulku sen alkamisen jälkeen auttavat kivun syyn määrittämisessä.
Mitkä ovat yleisimmät syyt lonkkakivun taustalla?
Yleisiä lonkkakivun syitä aikuisväestössä
Lonkan bursiitti, eli limapussin tulehdus
Lonkan alueella on tiettyjen lonkan lihasten jänteiden alla limapusseja, joiden tehtävä on olla pehmusteena jänteen ja luun välissä. Nämä limapussit voivat joskus ärtyä ja aiheuttaa kipua. Bursiitti voi ilmetä itsestään, mutta sitä ilmenee usein myös poikkeavan rasitusksen yhteydessä tai jälkeen. Tulehdukselliselle kivulle on tyypillistä, että kipu on kohtalaisen jatkuvaa ja tuntuu myös levossa. Bursiitti voi myös hankaloittaa kivun puoleisella kyljellä nukkumista paineluarkuuden vuoksi. Bursiitin kipu on yleensä hyvin paikallista ja potilas voi osoittaa kipukohdan tarkasti sormella.
Tendinopatia, eli jännekipu
Lonkan alueelle kiinnittyy paljon pakaran ja reiden alueen lihaksia. lihakset kiinnittyvät luuhun jänteillä ja joskus nämä jänteet kipeytyvät. Tendinopatiassa on nykytiedon mukaan harvoin kyse tulehduksesta ja sen vuoksi nimityskin on päivitetty tulehdukseen viittaavasta tendiniitti nimikkeestä muotoon tendinopatia. Tendinopatiat ovat varsin tyypillisiä urheilun rasitusvammoja ja usein alkuhaastattelussa selviääkin, että taustalla on esimerkiksi rankka treenileiri tai muuten turhan äkillisesti lisääntyneet treenimäärät. Myös liikunnan yksipuoleisuus on yksi altistava tekijä tendinopatioille. Jännekipu alkaa tyypillisesti vähitellen ja saattaa alkuun lämmetä liikkumalla. Vaivan edetessä se kuitenkin yleensä kestää koko ajan vähemmän rasitusta ja saattaa alkaa kipuilemaan myös rasituksen jälkeen.
Lihasrevähdykset
Lonkka on suurella liikelaajuudella varustettu nivel, joka kantaa päällään myös ison osan kehonpainostamme. Liukastumis- ja kaatumistilanteissa lonkan seudun lihakset voivat päästä revähtämään. Revähdyksiä on eri asteisia ja vamman vakavuusaste vaikuttaa paranemisaikaan. Jos olet tapaturmassa, etenkin korkeaenergisessä tapaturmassa, on paras hakeutua ensin lääkärin vastaanotolle jotta vakavammat vammat voidaan poissulkea.
FAI eli ahdas lonkka oireyhtymä
Ahdas lonkka on termi jolla viitataan lonkan rustorakenteiden muutokseen. Muutos voi olla joko lonkkamaljassa, eli nivelen "kupissa" tai reisiluun päässä. Kummatkin aiheuttavat saman tyyppisiä oireita. Näiden muutosten yhteydessä tavataan myös lonkan rustorenkaan repeämiä. FAI muutoksia tavataan etenkin sellaisilla urheilijoilla, joiden lajissa vaaditaan lonkalta suurta liikkuvuutta ja nopeaa tai räjähtävää liikkumista lonkan ääriasentoihin. FAI voi ilmetä myös ilman tällaista lajitaustaa, mutta silloin se voi olla täysin oireeton, sillä lonkkaa ei toistuvasti viedä asentoihin, jotka rustorakenteita ärsyttäisivät. FAI hoidossa fysioterapia on keskeisessä roolissa, mutta oiretilanteesta riippuen myös leikkaushoitoon voidaan päätyä.
Reisiluun kaulan rasitusmurtumat
Reisiluun yläosaan reisiluun kaulaan voi tulla rasitusosteopatia tai rasitusmurtuma. Kummatkin ovat seurausta liiallisesta ja usein myös liian yksipuoleisesta kuormituksesta. Reisiluun kaulan rasitusmurtumia ilmenee eniten kestävyysurheilijoilla, joskus myös varusmiehillä tai muilla, joiden päivittäiseen työhön tai harjoitteluun kuuluu paljon toistuvaa iskutusta. Oireet ovat alkuun usein lieviä, mikä hankaloittaa vaivan aikaista diagnosointia. Reisiluun kaulan rasitusmurtumat luokitellaan korkean riskin rasitusmurtumiksi, joten niiden varhainen diagnosointi ja huolellinen kuntoutus on tärkeää.
Lonkan nivelrikko
Lonkan kulumamuutokset ovat tyypillinen löydös työikäisen lonkan mageettikuvassa, eivätkä kuvantamislöydökset vielä tarkoita, että niverikolle tarvitsisi tehdä mitään erityistä, jos se ei vaivaa potilasta arjessa ja harrastuksissa. Lonkan nivelrikko voi kuitenkin alkaa oireilla jo työikäisellä. Lonkan liikkuvuuden rajoittuminen etenkin sisäkierron suuntaan on yksi ensimmäisistä oireista. Tätä ei kuitenkaan välttämättä itse heti huomaa, jos työ tai harrastukset eivät vaadi lonkan reilumpaa sisäkiertoon viemistä. Nivelrikon oireiston provosoituessa leposärky on yksi tyypillisin oire ja se on yleinen syy fysioterapiaan hakeutumiseen, sillä se vaikuttaa usein myös nukkumiseen. Liikkeelle lähtemisen kankeus pitkän paikallaolon jälkeen on myös yleistä nivelen kulumien yhteydessä. Nivelrikon ensisijainen hoito on fysioterapia ja sillä saadaan usein hallittua oireita pitkäänkin. Yksi nivelrikon fysioterapian tärkeä tavoite on myös nivelen lihasvoiman ja liikkuvuuden ylläpitäminen. Myös mahdollista tulevaa leikkausta varten voidaan tehdä paljon ennaltaehkäisevää työtä, jotta kuntoutuminen leikkauksesta sujuisi mahdollisimman hyvin.
Selkäperäiset lonkan oireet
Lonkan läpi kulkee useampi hermo alaselästä jalkoihin. Näiden hermojen ärsytys joko selkärankatasolta esimerkiksi välilevyn pullistumasta johtuen, tai jostain hermon kulkureitiltä lihaspinteestä johtuen voivat tuntua kipuna lonkan alueella. Aina näihin ei välttämättä myöskään liity yhtäaikaista selvää selkäkipua.
Lasten ja nuorten lonkkakipu
Kasvuikäisten lonkkakivun taustalla voi olla yllä mainituista esimerkiksi tendinopatia, bursiitti, reisiluun rasitusosteopatia tai murtuma, mutta yksi kasvuikäisille uniikki lonkkakivun syy on lonkan alueen apofysiitit. Lantion alueella lähellä lonkkaniveltä on useita apofyysejä, eli luun kasvulevyjä, jotka voivat ärtyä etenkin urheilevilla nuorilla. Tämän alueen apofysiitit alkavat tyypillisesti vaivata murrosiässä.
Toinen tyypillinen syy kasvuikäisten lonkkakivuille on erilaiset synnynnäiset lonkan rakennevariaatiot. Etenkin urheilevilla lapsilla harrastuksen kuormitusmäärät alkavat usein kasvaa viimeistään yläkouluiässä, jolloin sekä treenimäärät että lajin vaatimustaso alkavat voimakkaamin nousta. Tämä kohdistaa lisäkuormitusta kehon eri rakenteille ja voi olla, että joidenkin rakenteiden osalta kynnys oireilun alkamiselle ylittyy. Myös nopean kasvun vaiheet voivat hetkellisesti muuttaa kehon kuormitusmekaniikkaa ja altistaa kipuilulle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että urheiluharrastus tulisi automaattisesti lopettaa. Fysioterapeutti tutkii kipualueen ja arvioi lapsen yksilöllistä tuki- ja liikuntaelimistön anatomiaa ja mekaniikkaa. Tarvittaessa tehdään muokkauksia harjoitteluun ja kohdennettua voima-, liikkuvuus ja koordinaatioharjoittelua nuoren urheilijan tarpeisiin ja lajiin paluu onnistuu usein ongelmitta. Yksilöllinen anatomia voi joskus vaikuttaa myös siihen, mikä kullekin urheilijalle on paras suoritustekniikka kuhunkin lajityypilliseen liikkeeseen. Näitä analysoimalla päästään usein ratkaisuun, jossa lajitreenaaminen taas onnistuu ja kivutkin pysyvät hallinnassa.
Lonkkakivun taustalla on siis useita mahdollisia eri tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja ja suurinpaan osaan löytyy ratkaisu kunnollisen alkuselvittelyn ja laadukkaan kuntoutuksen kautta. Vähitellen alkaneen lonkkakivun kanssa, johon ei liity yleisoireita kuten kuumeitta, pahoinvointia tai painon laskua, voit hakeutua siis suoraan fysioterapeutin vatsaanotolle. Fysioterapeutti ohjaa sinut myös aina tarvittaessa eteenpäin lääkärin vastaanotolle, jos lääkärin arviolle on tarvetta.
Saana Saukkoriipi
Urheilufysioterapeutti (sert.), alaraaja spesialisti, fysiikkavalmentaja