Purentaelinfysioterapiasta apua leukanivelen ja leuan alueen oireisiin
Purentaelinoireiden hoidon tarvetta esiintyy noin 7-9 %:lla suomalaisesta väestöstä (Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD): Käypä hoito -suositus, 2021). Oireista käytetään myös lyhennettä TMD-oireet (Temporomandipular disorders). Oireet voivat olla joko nivelperäisiä tai lihasperäisiä tai näiden yhdistelmiä, ja niihin voi liittyä myös niska-hartiaseudun oireita. Tyypillisimpiä vastaanotolla esille tulevia oireta ovat leuan ja ohimon alueen kipu ja väsyminen, leukanivelen äänet, suun aukeamisen ongelmat ja päänsärky. Lisäksi oireena voi olla esimerkiksi korvan alueen kipu, palan tunne kurkussa, nielemisongelmat ja hammassäryn tunne. Oireille on tyypillistä jaksottaisuus sekä oirekuvan vaihtelu.
Keskeistä leukanivelen fysioterapiassa on asiakkaan haastattelu oireen luonteesta, haitan asteesta ja oireen taustasta, sekä leukanivelen alueen toiminnan tutkiminen. Oireen selvittelyssä voidaan käyttää myös kyselyitä. Purentaelinfysioterapian toteutus perustuu haastatteluun ja leukanivelen alueen toiminnan tutkimiseen. Terapian sisältöjä ovat pääsääntöisesti purentalihasten tai leukanivelen manuaalinen käsittely sekä harjoitteet. Keskeinen osa purentalihasten fysioterapiaa on lisäksi asiakkaan ohjaaminen, johon kuuluu tärkeänä osana omaharjoitteiden ohjaus. Yleisimmin itse tehtävät harjoitteet ovat ongelmia aiheuttavien lihasten rentouttaminen eri keinoin, vahvistavat harjoitteet, liikkuvuusharjoitteet sekä hallinnan harjoitteet.
Purentaelinoireiden taustalla voi olla useita fysiologisia, psyykkisiä ja käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä, kuten esimerkiksi niska-hartiaseudun ja selän kivut, unihäiriöitä, yleissairauksia, psykososiaalisia tekijöitä, pään ja kaularangan alueen tapaturmat, masennus, katastrofointiajattelu ja geneettiset tekijät. Yhtenä yleisenä syynä on bruksismi eli tahdosta riippumaton pureminen, jota pidetään keskushermoston säätelemänä oireena. Purentaelinfysioterapiassa pyritään oireiden vähentämiseen ja oireiden hallintaan, mutta perimmäisten syiden selvittämiseen voidaan tarvita moniammatillista yhteistyötä etenkin vaativammissa tapauksissa. Vaativimmissa monitekijäisissä tapauksissa hoidon suunnittelusta vastaa hammaslääkäri. Muita hoitoon osallistuvia ammattilaisia voivat olla esimerkiksi fysioterapeutti, psykologi ja suuhygienisti. (Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD): Käypä hoito -suositus, 2021)
Purentafysioterapiasta ohjataan tarvittaessa hammaslääkärin vastaanotolle, mikäli hammaslääkärin tutkimusta ei ole vielä tehty ja oire edellyttää hammasperäisten syiden poissulkemista tai monialaista hoitoa. Hammaslääkäri tekee arvion kokonaistilanteesta ja sopivista hoitomuodoista. Hammaslääkäri arvioi myös mahdollisen purentakiskon tarpeen. Usein purentaelinfysioterapiaan tullessa asiakas on jo käynyt hammaslääkärin vastaanotolla.
Annamari Holma
Fysioterapeutti
Lähdeviittaukset: Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apolloia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 22.10.2024). Saatavilla internetissä: www.käypähoito.fi